På kiruna.se används kakor, på engelska cookies. Kakor används för att webbplatsen ska fungera på bästa sätt. Om du fortsätter, utan att ändra inställningarna i din dator, så godkänner du att kakor från kiruna.se används. 

Läs mer om kakor och hur de används på kiruna.se

Här kan du välja vilket språk du vill läsa vår hemsida på. Vi använder Google Translate vid översättning av innehållet på webbplatsen.

Kiruna kommun

Minuriteettikieli ja äitinkieli koulussa

Esikoulu - äitinkielentuki

Esikoulu pittää toimia niin ette lapsele jollako oon muu äitinkieli ko ruottinkieli annethaan maholisuus kehittää niin ruottinkieltä ko hänen äitinkieltä. Kaikila esikoululapsila jollako oon muu äitinkieli ko ruotti oon oikeus saaja äitinkielitukea jonka tarkotus oon ette kehittää niin ruottinkielen ko äitinkielen puhumiskykyä. Toiminta pittää kansa vahvistaa lapsitten turvalisuutta heän identtiteetissä. Tämä tullee esile alla olevissa sitatissa jokka oon otettu esikoulun opetusplaanista. Minuriteettikielilä oon erityisasema joilekko kunta pittää järjestää esikoulutoimintaa jossako koko elikkä osat toiminasta järjestethään minuriteettikielilä saamenkielelä, suomenkielelä elikkä meänkielelä.

Esikoulun päämäärät ja suunat, sitatti sivulta 9 Opetusplaanista esikoulule
"Kieli ja opetus kuuluvat erottamattomasti yhtheen niinku kieli ja identtiteettikehitys. Esikoulu häätyy pittää tähelisennä tehtävännä, ette stimyleerata lapsitten kielikehitystä, rohkasta ja ottaa taltheen lapsen utelihaisuuen ja innostuksen kirjotuskieleliselle mailmale. Lapset joilako oon ulkomaanlainen tausta, jokka kehittävät heän äitinkieltä, saavat paremat maholisuuet ette oppia ruottinkieltä ja kansa kehittää tietoja muila aluheila. Esikoulu pittää toimia niin ette lapsele, jollako oon muu äitinkieli ko ruottinkieli, annethaan maholisuus kehittää niin ruottinkieltä ko hänen äitinkieltä.”

Esikoulu pittää tehjä parhauensa ette jokhainen lapsi, sitatti sivula 13 Opetusplaanista esikoulule. 

"- jollako oon muu äitinkieli ko ruottinkieli kehittää hänen kulttuurista identtiteettiä ja hänen kykyä ette puhua niin ruottinkielelä ko hänen äitinkielelä."

Peruskoulu/Jymnaasia - Äitinkielenopetus

Koululaki 10 kap. 7 § (peruskoulu) / 15 kap. 19 § (jymnaasia) , sitatti 

"Oppilhaale, jollako oon huoltaja jollako oon muu äitinkieli ko ruottinkieli, pittää tarjota äitinkielenopetusta siinä kielessä jos

1. kieli oon oppilhaan jokapäivänen kieli kotona, ja
2. oppilhaala oon perustiot kielessä. (peruskoulu) oppilhaala oon hyvät tiot kielessä. (jymnaasia) 



Äitinkielenopetusta kansalisessa minuriteettikielessä pittää tarjota vaikka kieli ei ole oppilhaan jokapäivänen yhessäolokieli kotona. Hallitus, elikkä se virasto jonka hallitus päättää, saapii ilmottaa ohjeet äitinkielenopetuksesta. Semmoset ohjeet saavat tarkottaa ette äitinkielenopetusta tarjothaan kielessä vain jos vissi määrä oppilhaita halvaa opetusta siinä kielessä.”

Äitinkielenopetus oon oma aine koulussa. Aihneen tarkotus oon ette oppilhaat pitävät kehittää ittetuntoa, identtiteettiä ja kielelistä kykyä. Koulussa oppilhaala oon oikeus koulutuksheen äitinkielessä jos yhelä elikkä molemalla huoltajalla oon muu kieli ko ruottinkieli äitinkielenä ja jos tämä kieli oon se jokapäivänen yhessäolokieli oppilhaale. Oppilhaala pittää olla perustietoja kielessä ja rehtori pittää tutkia oppilhaan tietoja kielessä jos net oon epäselvät. Tämän rehtori tekkee silloin yhessä äitinkielenopettajan kansa. Koulupäämies päättää koulutuksen sisälön koosta.
Ennen ko äitinkielenopetusta järjestethään yhessä kielessä siinä häätyy olla vähhiinthääns viis hakijaa kunnassa ja sielä pittää olla opettaja joka soppii siiheen tehtävhään. Rehtori päättää jos opettaja soppii siiheen.

Peruskoulussa äitinkielenopetusta saatethaan järjestää
- kielivalikoimana
- oppilhaan elikkä koulun valikoimana
- kakskielisennä koulutuksena jos oon suuria ryhmiä
- aikaplaanikuuluvan aijan ulkopuolele

Äitinkielenkoulutus saapii vain sisältää yhen kielen paitti roomilaisile oppilhaile ulkomailta jokka saattavat saaja koulutusta kahessa kielessä jos oon erityisiä syitä.

Jos oon riski ette oppilas ei saavuta voimassa olevia tavoitheita sen takia ette hällä oon hankaluuksia ruottinkielen kansa niin rehtori pittää määrätä ette tehthään tutkimus jos oppilas tarttee opintojohtoa äitinkielelä ja sen jälkhiin järjestää semmosta opetusta.

Vapakoulut pitävät järjestää äitinkielenopetusta samhaan laihiin ko kunnaliset koulut.

Minuriteetikielet

Net kansaliset minuriteettikielet oon meänkieli (tornionlaaksonsuomi) suomenkieli, saamenkieli, romani chib ja jiddisch.
Lapset jokka kuuluvat niishiin kansalishiin minuriteethiin saattavat esikoulussa saaja maholisuuen ette kehittää monikulttuurisen kuuluvaisuuen.
Kaikki oppilhaat koulussa pitävät olla tiolisia kansalisitten minuriteetitten kulttuurista, kielistä, uskonoista ja histuuriasta.
Ko oon kyse koulutuksesta niissä kansalisissa minuriteettikielissä niin päämiehelä oon velvolisuus järjestää koulutuksen vaikka oon vähempi ko viis hakijaa oppilasta kunnassa ja vaikka kieli ei ole oppilhaan jokapäivänen yhessäolokieli.

Ilmotus

Jos sie halvaat ilmottaa sinun lapsen äitinkielenopetuksheen sie otat yhtheyttä rehtorin kansa sinun lapsen koulula.

Tietoa Kouluvirastolta

Tarkempaa tietoa äitinkielestä Kouluvirastolta sie löyvät seuraavalta vebbiosotheelta
http://modersmal.skolverket.se elikkä suohraan alla olevalta länkiltä vebbisivule.

Länkki Kouluviraston kotisivule - Tema modersmål/Teema äitinkieli

Publicerad av: Ulrika Hannu

Senast ändrad: 2017-09-29