På kiruna.se används kakor, på engelska cookies. Kakor används för att webbplatsen ska fungera på bästa sätt. Om du fortsätter, utan att ändra inställningarna i din dator, så godkänner du att kakor från kiruna.se används. 

Läs mer om kakor och hur de används på kiruna.se

Här kan du välja vilket språk du vill läsa vår hemsida på. Vi använder Google Translate vid översättning av innehållet på webbplatsen.

Kiruna kommun

Veahádatgiella ja eatnigiella skuvllas

Ovdaskuvla – eatnigieldoarjjan

Ovdaskuvla galgá bargat vai mánát eará eatnigielain go ruoŧagielain ožžot vejolašvuođa ovddidit sihke ruoŧagiela ja iežas eatnigiela. Visot ovdaskuvlamánát geain lea eará eatnigiella go ruoŧagiella lea vuoigatvuohta eatnigieladorjui áigumušain ovddidit návcca gulahallat sihke ruoŧagillii ja eatnigillii. Doaibma galgá maid nannet mánáid dorvvolašvuođa iežas identitehtas. Dát čalmmustahttu sitáhtas dás vuolil mii lea vižžon ovdaskuvlla oahppoplánas.

Veahádatgielain lea erenoamáš sajádat gielddain main lea geatnegasvuohta ordnet ovdaskuvladoaimma gos olles dahje oassi doaimmas jođihuvvo veahádatgielaide sámigillii, suomagillii dahje meänkielii.

Ovdaskuvlla ulbmilat ja njuolggadusat, sitáhta 9 siidu Oahppoplána ovdaskuvlii.
"Giella ja oahppan leaba nannosit čadnon oktii dego giella ja identitehtaovdáneapmi. Ovdaskuvla galgá bidjat stuorra deattu árvvosmahttit juohke máná giellaovdáneami ja movttiidahttit ja váldit vuhtii máná diehtoáŋgirvuođa ja beroštumi dan čálalaš máilbmái. Mánát olgoriikkalaš duogážiin geat ovddidit iežas eatnigiela ožžot buoret vejolašvuođaid oahppat ruoŧagiela ja maid ovddidit máhtuid eará surggiin. Ovdaskuvla galgá veahkehit bargat vai mánát earáá eatnigielain go ruoŧagielain galget beassat ovddidit ruoŧagiela ja iežas eatnigiela”.

Ovdaskuvla galgá rahčat vai juohke mánná, sitáhta 13 siiddus Oahppoplána ovdaskuvlii.
”- geas lea iežá eatnigiella go ruoŧagiella ovddida iežas kultuvrralaš identitehta ja iežas návcca gulahallat sihke ruoŧagillii ja iežas eatnigillii.”

Ovdaskuvla/Gymnása – Eatnigieloahpahus

Skuvlaláhka 10 kap. 7 § (vuođđoskuvla) / 15 kap. 19 § (gymnása), sihtáta
"Oahppi geas lea okta fuolaheaddji eará eatnigielain go ruoŧagiella galgá dárjojuvvot eatnigieloahpahusa dan gielas jus
1. giella lea oahppi beaivválaš giella ruovttus, ja
2. oahppis lea vuođđomáhtut gielas. (vuođđoskuvla)
3. oahppis leat buorre máhtut gielas. (gymnásas)

Eatnigiellaoahpahus nášuvnnalaš veahádatgielas galgá dárjojuvvot váikko giella ii leat oahppi beaivválaš gulahallangiella ruovttus.
Ráđđehus dahje dan eiseváldi maid ráđđehus mearrida oažžu dieđihit njuolggadusaid eatnigieloahpahusa birra. Dakkár njuolggadusat oažžu mearkkašit ahte eatnigieloahpahus galgá dárjojuvvot dan gielas dušše jus leat nuogis stuorra lohku oahppit geat sávvet dakkár oahpahusa dan gielas.”

Eatnigieloahpahus lea iežas fádda skuvllas. Fátta áigumuš lea ahte oahppi galgá ovddidit iežas iešdovddu, identitehta ja gielalaš návcca. Skuvllas oahppis lea vuoigatvuohta oahpahussii eatnigielas jus okta dahje goappeš váhnemiin lea eará giella go ruoŧagiella eatnigiellan ja jus dát giella dagaha beaivválaš gulahallangiela ohppii. Oahppi galgá atnit vuđolaš máhtuid gielas ja rektor galgá guorahallat oahppi giellamáhtuid jus leat eahpečielgasat. Dát rektor dahká ovttas eatnigielaoahpaheddjiin. Galle oahpahusa diimmu mearriduvvo skuvlaovdaolbmoš.
Vai eatnigieloahpahus ovtta gielas galgá lágiduvvot de ferte gávdnot unnimusat vihtta ohcci gielddas ja galgá gávdnojit heivvolaš oahpaheaddji. Oahpaheaddji heivvolašvuohta mearriduvvo rektoris.

Vuođđoskuvllas eatnigiella sáhttá lágiduvvot dego
- giellaválga
- oahppi dahje skuvlla válga
- guovttegielalaš oahpahus doppe gos stuorra joavkkut gávdnojit
- diibmoplánejuvvon áiggi olggobealde.

Eatnigieloahpahus oažžu dušše siskkildit ovtta giela spiehkastagain romska ohppiide olgoriikkas geat sáhttet oažžut oahpahusa guokte gielain jus gávdnojit sierra ákkat.

Jus oahppis lea várra ja ii ollášuhttit mearriduvvon ulbmiliid ruoŧagiel váttisvuođaid dihte rektor galgá bearráigeahččat ahte isket jus oahppi dárbbaha oahppogieđahallama eatnigielas ja dan maŋŋil lágidit dakkára.

Friddja skuvllat galget lágidit eatnigieloahpahusa seamme ládje go gieldda skuvllat.

Veahádatgiella

Nášuvnnalaš veahádatgielat leat meänkieli (durdnosleagisuomagiella), suomagiella, sámigiella, romani chib ja jiddisch.
Mánát mat gullojit daid nášuvnnalaš veahádagaide sáhttet ovdaskuvllas oažžut vejolašvuođa ovddidit máŋggakultuvrralaš gullevašvuođa.
Visot oahppit skuvllas galge dovdat nášuvnnalaš veahádagaid kultuvrra, giela, oskku ja historjjá.
Mii guoská oahpahusa nášuvnnalaš veahádatgielain de oaiveolmmái lea geatnegahtton lágidit oahpahusa váikko leat unnibut go vihtta oahppi geat ohcet gielddas ja váikko giella ii leat oahppi beaivválaš gulahallangiella.

Ilmmuhus

Jus háliidat ilmmuhit du máná eatnigieloahpahussii válddát oktavuođa rektoriin du máná skuvllas.

Dieđut Skuvladoaimmahagas

Eanet dieđut Skuvladoaimmahagas eatnigiela birra gávnnat čuovvovaš webbačujuhusas http://modersmal.skolverket.se dahje njuolga leaŋkka bokte webbasiidui.

Leaŋka Skuvladoaimmahaga ruovttusiidui – Tema modersmål

Publicerad av: Ulrika Hannu

Senast ändrad: 2017-09-29